1. Skenaarion tilanne pe 9.7. klo 0325 :n la 10.7. klo 12.25
Harjoituksen johtajalta
Tiedustelu- ja valmistelujoukot saapuivat Pohjanmaanlinjan maastoon Mällinevalle perustamiskeskuksessa tehtyjen valmisteluiden jälkeen keskiviikkona 7.7. myöhään illalla. Keltaisen etujoukon vahvuus oli 12 ja sinisen 2. Etuosastojen mukana maastoon tuotiin komppanioiden joukkokohtainen varustus, jonka siirtämisen jälkeen etuosastot suorittivat tukikohtien perustamistoimenpiteet ja käynnistivät lähialueen tiedustelun.
1. Varsinainen saapumiserä ilmoittautui perustamiskeskuksessa torstaina 8.7. kello 13.30. Varustamisen ja harjoituksen johtajan aloituspuhuttelun jälkeen joukot siirrettiin maastoon, missä pelinjohdon toimesta aloitettiin osastojen kouluttaminen. Keltaista komppaniaa koulutettiin erilaisilla soveltavilla taistelu- ja tilanneharjoituksilla yli kuusi tuntia. Sinisen komppanian koulutus jäi lyhyemmäksi mm. tukikohdan taistelun puuttuessa, mikä vaikutti 1. skenaarion päättymiseen sinisen tukikohdan hävitessä.
1. Skenaarion tilanteen käynnistämiskäsky annettiin perjantaina aamuyöllä kello 03.25. Käsky tilanteen päättymisestä annettiin lauantaina 10.7. puolen päivän jälkeen kello 12.25.
Tilanne 1. skenaarion käynnistyessä
Rivivahvuudet 1. skenaarion käynnistyessä:
Keltaisella 34 miestä ja sinisellä 20 miestä.
Perjantaina komppanioita täydennettiin 2. saapumiserällä:
keltaista 15 miehellä ja sinistä 13 miehellä.
Täydennykset saapuivat maastoon kello 19.00 alkaen perjantai-iltana. Koulutuksen turvallisuuden takaamiseksi molemmat komppaniat olivat saaneet käskyt pysyä muutaman kilometrin päässä vihollisen päädystä eli keltaisten tapauksessa Ylivieska-Sievi tien varresta ja sinisten tapauksessa Pohjanmaanradan varresta. Kumpikin komppania jätti soveltavan taistelukoulutuksen antamatta 2. saapumiserälle, koska päälliköt pelkäsivät tukikohtien paljastumista, mikä ei olisi ollut mahdollista karanteenikäskyjen vuoksi. Syy tiedonkulun katkeamiseen oli pelinjohdossa. Kello 22 jälkeen kummankin komppanian saamat täydennykset olivat mukana toiminnassa.
1. Skenaario
Sinisen tehtävänä oli tiedustella keltaisten toimintaa ja häiritä sitä antaakseen vaikutelman todellista vahvemmasta sinisestä osastosta Mällinevan maastossa. Sinisen toimintasuunnitelmassa painopiste oli Mällisaaren tien pohjoisen pään risteyksen tähystäminen sekä tähystyksellä havaittujen vihollisten häiritseminen tuliylläköin. Tehtävä annettiin ensimmäiselle joukkueelle, joka muodostui kahdesta kuuden miehen ryhmästä ja kolmen miehen johtopartiosta. Joukkueen tehtävänä oli myös perustaa radioasema Mällisaaren pohjoispään tuntumaan välittämään viestiliikennettä tukikohdasta syvyyteen.
Keltaisen komppanian tehtävä oli tiedustella sinisten toimintaa sekä paikallistaa sinisen tukikohdat valmistautuakseen tuhoamaan siniset. Ensimmäisessä vaiheessa keltaisen tuli varmistaa tiestö kuljetuksia varten. Keltaisen toimintasuunnitelman ensimmäinen tavoite oli varmistaa tielinja Juurakkonevanristeyksestä Mällisaarentien pohjoispään risteykseen sekä siitä suolinja Kaakamon kautta Lehtolaan Suotien länsipäähän. Valvontalinjan tuli havaita ja estää vihollisen yritykset päästä linjan länsipuolelle, kohti keltaisen tukikohtaa.
Lähes koko 1. skenaarion ajan sekä keltaiset että siniset ilmoittivat valvovansa ja pitävänsä hallussa Mällisaarentien pohjoispään risteystä (keltaisten piste A; sinisten Vesikko; tai Risteys).
Keltainen ei onnistunut varmistamaan Kaakamon pohjois- tai itäpuolista tiestöä turvallisia kuljetuksia varten. Lisäksi keltaisen osastojen tehokaskäyttö kärsi yksiköiden liikkuessa edestakaisin ja välillä lähes mystisesti kohti A-pistettä. Perjantaina iltapäivällä keltaisella oli kaikki yksiköt tukikohdassaan, mikä johti kiivaisiin käskyihin harjoituksen johdolta.
Sininen ei onnistunut perustamaan eteen työnnetyille yksiköilleen majoitusta, joten taistelijat joutuivat toimimaan lähes ilman huoltoa yli vuorokauden. Myös radioaseman perustaminen johtoyhteyksiä varten jäi toteutumatta. Sininen onnistui löytämään keltaisen tukikohdan vähän puolen yön jälkeen lauantaiaamuna, mutta sininen ei pystynyt käyttämään tietoa hyväkseen, koska sen yksiköt olivat kuluneet ja heikkojen tai puuttuvien viestiyhteyksien päässä. Lisäksi vuoden 2003 Pohjanmaanlinjan tavoin sinistä kiusasi lauantaiaamuyön ratkaisevina hetkinä radioin rikkoutumisesta johtunut viestitaajuuksien jumiutuminen.
1. Skenaarion päätös
Keltainen sai toimintaansa tehoa lauantain aamuyön ja aamun tunteina. Erillinen tiedusteluosasto Paju onnistui löytämään sinisen tukikohdan ja viemään lipun. Samaan aikaan keltaisen yksiköt olivat edenneet myös Mällisaaren kautta sinisen tukikohdan lounaispuolelle. Sininen oli kurottanut voimansa keltaisen tukikohdan hyökkäyksen valmisteluun. Sinisen tukikohdan paljasti îtukikohtakurinî löystyminen eli tukikohdasta kuuluneet äänet. Myös sinisen tukikohdan taistelu epäonnistui sekä ensimmäisen että toisen hyökkäyksen tullessa, pääasiassa miehistön uupumuksen vuoksi.
Sinisellä olisi voinut olla mahdollisuuksia vaikuttaa keltaiseen tukikohtaan, mutta keltainen komppania esti tämän asettumalla lauantaiaamuna siilipuolustukseen, joka käsitti kaikki tukikohdassa olleet miehet. Lopulta keltaisen päällikön aloituspuhuttelussaan voiton avaimeksi nostama tukikohtakuri ja puolustuksen tiukka harjoittelu ratkaisi ensimmäisen skenaarion kirkkaasti keltaisten voitoksi.
Skenaario päätettiin lauantaina puolen päivän jälkeen hieman aiemmin, kuin tilanteen puolesta olisi ollut välttämätöntä. Päätöksen syynä oli maastossa vielä toimineiden sinisten ja keltaisten avainyksiköiden kieltäytyminen tai kykenemättömyys radioyhteyteen komppaniansa päällystöön ja/tai harjoituksen johtoon.
